Lokakuu

Oheinen kolumni oli paikallisessa kaupunginosalehdessä syyskuun loppupuolella. Luettuani jutun siinä tuntui olevan niin paljon yhtäläisyyksiä meidän menneisyyteen, että lähetin kirjoittaja Marja Hautakankaalle sähköpostia ja kyselin hieman lisää tapauksesta. Kävi ilmi, että jutussa kuvailtu Kaarinan koti on juurikin meidän nykyinen asunto. Olimme Marja Hautakankaan kanssa myöhemmin kahvilla ja hän kertoi lisää tästä varsin omaperäisestä henkilöstä ja myös kuvaili sitä kaaosta ja tunnelmaa, mikä asunnossa oli.

Meistä tuli asunnon omistajia erilaisten vaiheiden jälkeen ja onneksi asunto oli tyhjennetty. Remontti oli kuitenkin valtava siitä huolimatta.

.

Syyslomalla olimme Tahkon maisemissa ja kävimme ensimmäistä kertaa tutustumassa Huutavanholman luonnonsuojelualueeseen, joka on Tahkon rinteiden vieressä ja osaltaan estää rinteiden laajenemista entisen Nipasen alueen rinteisiin. Luonnonpuisto on ihan koskematonta aarniometsää ja mukava siellä oli vaeltaa.

 Meidän Halloween kurpitsat

Nastolassa ei iso pihavaahtera tässä vaiheessa vielä ollut pudottanut kaikkiaa lehtiä, mutta haravoimista silti riitti.

Summer home

Olemme kesällä olleet paljon Nastolassa ja enpä ole aikaisemmin liiemmin näyttänyt kuvia itse talon sisältä. Talo on vanha hirsirakennus vuodelta 1880 ja on sopivasti kummun päällä, jolloin sadevedet virtaavat talosta poispäin. Mitään salaojia ei ole ja talon oltua vuosia tyhjillään, olisivat vesi- ja routavauriot varmasti tehneet tuhoja. Onneksi silloin 1800-luvulla on osattu katsoa talonpaikat oikein,
ja toinen pelastus tässä on ollut, että katto on ollut ehjä.
Kuvissa on talon alakerran huoneita. Yläkerta on edelleen avoin vintti; yhtenäinen tila, jossa harjakorkeus 4 metriä.

Kesäkuulumisia

Hupsista, siitä onkin jo yli 2 kk kun viimeksi päivitin tapahtumista tänne blogiin. Tehdään nyt katsaus siihen mitä kesään on mahtunut tähän asti. Eihän kesä vielä kuitenkaan ohi ole, vaan helteet jatkuvat.
Kesäkuun alussa olimme Aadan kanssa muutaman päivän Tahkolla laittamassa mökkiä kesäkuntoon. Enimmäkseen se meni niin, että minä tein hommia ja Aada oli onkimassa. Ihmeellistä kärsivällisyyttä Aadalla on kalastusta kohtaan, mikä ei sitten ilmene muussa touhussa.

Nastolassa ollaan tietysti oltu melko paljon. Kesäkuun alkupuolella paikallisen sanomalehden Nastola-lehden toimittaja kävi tekemässä jutun lehteen, joka julkaistiin Juhannuksen alla 18.6.2014. Juttu poikikin kiinnostuneita tutustujia Villa Amaraadaan. Linkki juttuun:  http://www.e-pages.dk/nastola/81/27/?query=villa+amaraada
Juhannus vietetiin perinteisesti Nastolassa vaikka tänä vuonna ilma olikin varsin kolea ja hieman latisti keskikesän juhlan tunnelmaa. Naapurin juhannuskokolla käytiin ja normaalit juhannussaunat sekä syömiset ja juomiset kuuluivat kuvaan.

Juhannuksen jälkeen Amara lähti partiolippukunnan kanssa viikon mittaiselle purjehdukselle Sirpalesaaresta ensin Tallinnaan ja edelleen Viron rannikkoa pitkin Pärnuun asti. Reissu oli kaikin puolin onnistunut vaikka ilmat eivät vieläkään suosineet. Aivan lopussa kuitenkin pääsivät kuitenkin lämpimässä myötätuulessa uimaan veneen perässä. Amara sai jonkinlaisen"Viro-innostuksen" ja haluaisi päästä pian uudestaan.



Heinäkuun alussa olimme taas Tahkolla tällä kertaa koko perheen voimin. Enimmäkseen aika meillä menee erilaisiin askareisiin. Tänä vuonna ohjelmassa oli yläkerran parvekkeet lattian vedeneristysoperaatio sekä uuden jätekatoksen rakentaminen. Lomailu oli vain unelma omalta kohdalta. Tytöt sentään nauttivat uimisesta, kanootilla melomisesta ja Aada kalastamisesta. Lisäksi tytöillä oli harrastuksiensa kesäohjelmat suoritettavana ja kyllä he mm. pitkillä juoksulenkeillä kävivätkin.

Heinäkuun puolessa välissä pidimme sitten varsinaista lomaa ja lensimme Frankfurtiin, mistä vuokra-autolla edelleen Mosel-joen laaksoa pitkin Alsacen alueelle Ranskaan. Ensimmäisen yön tosin olimme Luxemburgin puolella. Varsinainen kohteemme oli Metzin kaupunki Ranskassa, josta teimme pistoja eri suuntiin. Kävimme mm. Rustissa Saksassa, jossa sijaitsee Europa Park, joka on tiettävästi Euroopan suurin huvipuisto. Olemme kerran aikaisemminkin olleet siellä, mutta lapset olivat silloin pienempiä ja jotkut vekottimet jäivät hieman kaivelemaan. Huvipuisto on upeasti toteutettu eri Euroopan maiden teemoilla, laitteet ovat todella mahtavia ja silti soveltuvat lapsista aikuisiin, älyttömän siistiä ja hyvin hoidettua, ja mikä ilahduttavinta ei ruoka- ja juomapuolella ollut sellaista rahastuksen makua kuin usein vastaavissa paikoissa on. Annokset saksalaisen isoja ja yhtä laadukkaita kuin missä muualla kaupunkien ravintoloissa, eikä hinnatkaan sen enempää.
Paluumatkan ajoimme pikkuteitä pitkin seuraten Mosel-jokea. Pysähdyimme monissa paikoissa, mutta aikasemmilta reissuilta olimme merkinneet Bernkastel-Kues-nimisen kaupungin sellaiseksi, mihin joskus pysähdymme tutustumaan paremmin. Oli miellyttävä pikkukaupunki upeine vanhoine taloineen ja pienine katuineen.

 Luxenburgissa puistoissa oli riittävästi roskiksia

 Näkymä Luxenburgin muureilta

 Nancy, Ranska

 Mosel-joen viinialuetta

Alla olevat kuvat Bernkastell-Kuesin kaupungista

PS. taitaa olla kapeampi kuin Amsterdamin kapein talo

Purjehdusta, synttäreitä, pihan laittoa

Toukokuun alussa on ollut aika paljon kaikenlaista. Ensin vappu, sitten äitienpäivä, Aadan purjehdusviikonloppu, Amaran synttärit ja sitten on normaalit kevät kunnostukset Nastolassa. 
Aada oli partiolippukunnan veneellä viime perjantaista sunnuntaihin purjehtimassa Helsingistä Porkkalan edustalle ja takaisin. Vaikka keli oli sateinen, oli reissu ollut onnistunut ja meritaitomerkkikin oli suoritettu.
Amara puolestaan vietti 15.5 synttäreitään ja niitä juhlittiin jo äitienpäivän yhteydessä. Itse varsinainen synttäripäivä menikin sitten luistelutreeneissä.
Nastolan kevätpuuhiin on kuulunut kuivien oksien leikkaaminen omenapuista, istutusten laittoa, vesakoiden ja puiden karsintaa, maalausta ja kaupan laittamista kuntoon sekä remonttia. Nyt vielä alkaa joka viikkoinen nurmikon leikkuu kaiken muun lisäksi. Viikonlopuksi ja ensi viikoksi on luvattu lämmintä ja jopa hellettä, niin arvatenkin kasvukausi alkaa todenteolla.

Huhtikuu 30, 2014

Huhtikuu on lopuillaan ja kevät on täällä, vaikka nyt vapuksi ei mitäään hyvää säätä olekaan luvassa. Taitaa perinteinen Ullanlinnanmäen piknik mennä räntäsateessa värjöttelyksi. No skumppa lämmittää  ja eihän ole vääriä olosuhteita vaan väärä asenne ja ehkä väärä pukeutuminen jos paleltaa.
Puolitoista viikoa sitten olleen pääsiäisen vietimme jälleen Tahkolla ja tämän kauden viimeiset hiihdot on nyt takana. Ekaa kertaa samalla reissulla pääsi skimbaamaan ja uimaan järveen. Jäät olivat sen verran jo sulaneet, että pienellä virittelyllä pääsimme saunan jälkeen kastautumaan jäälauttojen sekaan..

Tahkon pääsiäiseen kuuluu lasten naamiaslasku, puukeppipujottelu ja härvelikisa. Meidän tytöt ei ole enää pariin vuoteen olleet mukana naamiaslaskussa. Tänä vuonna pääsiäisen myöhäinen ajakohta verotti osallistujia vaikka ilma ja olosuhteet olivat loistavat. Lunta ei metsässä ollut enää yhtään, mutta rinteet olivat hyvässä kunnossa.

Pitkät tikapuut laiturin viereiseltä kiveltä sulaan kohtaan ja saunasta pääsi veteen.

Järvi oli vielä kauttaaltaan jäässä ja vedenpinta mekein metrin normaalia alempana.

 Rairuohot tuotiin kotoa.

Kaupan suhteen huhtikuu on ollut tavaroiden hankintaa ja paikkojen kuntoon laittamista Nastolassa. Paljon uutta tavaraa tulee ja lisätila myymälässä on tarpeen. Naapurin koira Tuffekin on jälleen innoissaan kun me olemme alkaneet olla paikalla. Tuffe oli viime viikonloppuna käynyt jälleen parturissa ottamassa kesä-lookin.

 Tuffe kesäkampauksessa

 ...ja tässä talvimalli

Nyt siirrytään Windows ja Nokia-maailmasta pikkuhiljaa Applen leiriin tietokoneenkin kanssa. Opettelua vielä. Toivottavasti kuvien lataaminen ja käsittely tulee käyttölogiikkaan tottumisen ja oppimisen myötä sujuvammaksi ja motivoivammaksi.