Helmikuu 2015

Koulujen hiihtolomalla teimme nuoremman tyttären kanssa reissun Italiaan. Vanhempi tytär ei päässyt muodostelmaluistelun SM-kisatreenien takia mukaan. Matka oli vain pidennetty viikonloppu keskiviikosta sunnuntaihin ja päätarkoituksena oli vähän päästä hiihtämään Alpeille. Suuntasimmekin Bergamosta Garda-järven länsirantaa pitkin kohti valitsemaamme hiihtopaikkaa Folgariaa, joka on Trenton kohdalla Dolomiiteilla, vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Gardasta.

Folgaria oli ihan kiva ja suhteellisen laaja hiihtoalue ja vielä kun ilmatkin oli aurinkoiset, niin mikä oli siellä hiihdellessä. Meillä ei ollut omia suksia matkassa, ainoastaan monot ja kypärät. Vuokrasimme paikan päältä sukset, minä telemark-sukset ja Aadalle normaalit alppisukset. Olin ainoa telluilla hiihtänyt, mitä paikassa näkyi. Oma episodinsa oli siinä kun Aadalle vuokrattiin sukset. Ensimmäiset sukset, joilla lähdettiin mäkeen osoittautuivat aivan liian letkuiksi ja Aada kiukkuili siitä. Meidän piti palata vuokraamoon hakemaan alle kisasukset, jotka olivat sitten Aadalle paremmat ja niillä hiihto sujui.

Olimme myöhemmin pari yötä Riva del Gardassa, jossa kevät teki tuloaan. Oli mukava alkukevään lämmössä pyöräillä pitkin Garda-järven rantaa. Pyöräilimme mm. naapurikylä Torboleen, missä itsekin aikanaan olen käynyt surffaamassa. Torbole on oikeastaan ainoastaan surffauksen ympärillä pyörivä paikka - lukemattomia surffikauppoja, jotka vielä olivat kiinni ja odottivat kesäsesonkia. Samoin ravintolat ja rantakuppilat olivat vielä talviunilla. Oli aika erikoista nähdä paikka nyt hiljaisena aikana ja muistella sitä, miten kuhiseva paikka se on kesällä, jolloin surffaajat ja muu vesimeininki on täydessä käynnissä.

Viimeiseksi yöksi olimme varanneet yön linnamaisesta hotellista Bergamosta läheltä lentokenttää. Hotelliin emme kuitenkaan paljon ehtineet tutustua, mutta hienolta vaikutti. Aikaisin aamulla lähtiessämme emme meinanneet päästä hotellista pois koska takorauta portit olivat vielä suljettu eikä porttivahtia eikä respahenkilökuntaa löytynyt mistään. Lopulta saimme puhelimella henkilön kiinni, joka päästi meidät ulos.

Ostoksiakin reissun aikana tuli tehtyä. Mm. valtava Factory Outlet-alue http://www.franciacortaoutlet.it/en/shop-and-brands , osui matkan varrelle, missä kaikki mahdolliset liikkeet. Samoin Aada pääsi isossa kauppakeskuksessa Hollister-kauppaan.

Helmi-maaliskuun vaihteessa oli Tampereella muodostelmaluistelun SM-kisat. Yhdistimme kisamatkan pieneen Tampereen visiittiin ja olimme yhden yön hyvässä Sokos Hotel Villassa. Pieni boutique-hotelli keskustassa aivan rautatieaseman ja uuden Torni-hotellin naapurissa. Hotelli on entinen viljamakasiini tai vastaava. Oikein hyvä hotelli, jota voi suositella.
SM-kisoista HSK:n Team Dynamique-joukkue sai hopeaa.

 Pian päästään Nastolassakin taas täyteen vauhtiin. Lunta on kuitenkin vielä sen verran, että jonkun aikaa vielä. Talven tuulet ovat taas katkoneet oksia ja joitakin puitakin on kaatunut.
Paljon uutta on Villa Amaraadan ohjelmassa, mutta niistä myöhemmin.

Alkuvuosi 2015

Joulun vietämme perinteisesti Tahkolla. Tänä jouluna lunta riitti ja maisema oli kuin postikortti. Vastasatanut puhdas lumi ja 10 asteen pakkanen olivat juuri sitä, mitä tunnelmalliselta joululta voi toivoa. Lapset ovat jo sen verran isoja, että pukki kävi vain jättämässä lahjat oven taakse.
Tytöt kävivät rinteessä joulun pyhinä, kun taas aikuiset latasivat akkuja vain rentoutumalla.

Loppiaisena olimme Tallinnassa yhden yön matkalla. Valitsemme aina jonkin Vanhan kaupungin vanhassa rakennuksessa sijaitsevan hotellin. Hotellit on yleensä tyylikkästi toteutettu vanhoihin puitteisiin.

Tammikuun puolessa välissä oli Tukholmassa sisustusalan Formex-messut, jossa on hyvä käydä katsastamassa uudet ideat. Messut on helposti saavutettavissa ja näytteilleasettajia on ympäri maailmaa. Tällä kertaa messut eivät tarjonneet mitään järisyttävää uutta, mutta metalliset jutut mm. kuparin, messingin ja pronssin materiaaleilla ja väreillä toteutettuja juttuja oli paljon.

Tahkon lumisissa maisemissa jälleen helmikuun alussa. Aurinko paistoi ja rinteet upeassa kunnossa. Pehkubaarissa hillitön after-ski.

Lokakuu

Oheinen kolumni oli paikallisessa kaupunginosalehdessä syyskuun loppupuolella. Luettuani jutun siinä tuntui olevan niin paljon yhtäläisyyksiä meidän menneisyyteen, että lähetin kirjoittaja Marja Hautakankaalle sähköpostia ja kyselin hieman lisää tapauksesta. Kävi ilmi, että jutussa kuvailtu Kaarinan koti on juurikin meidän nykyinen asunto. Olimme Marja Hautakankaan kanssa myöhemmin kahvilla ja hän kertoi lisää tästä varsin omaperäisestä henkilöstä ja myös kuvaili sitä kaaosta ja tunnelmaa, mikä asunnossa oli.

Meistä tuli asunnon omistajia erilaisten vaiheiden jälkeen ja onneksi asunto oli tyhjennetty. Remontti oli kuitenkin valtava siitä huolimatta.

.

Syyslomalla olimme Tahkon maisemissa ja kävimme ensimmäistä kertaa tutustumassa Huutavanholman luonnonsuojelualueeseen, joka on Tahkon rinteiden vieressä ja osaltaan estää rinteiden laajenemista entisen Nipasen alueen rinteisiin. Luonnonpuisto on ihan koskematonta aarniometsää ja mukava siellä oli vaeltaa.

 Meidän Halloween kurpitsat

Nastolassa ei iso pihavaahtera tässä vaiheessa vielä ollut pudottanut kaikkiaa lehtiä, mutta haravoimista silti riitti.

Summer home

Olemme kesällä olleet paljon Nastolassa ja enpä ole aikaisemmin liiemmin näyttänyt kuvia itse talon sisältä. Talo on vanha hirsirakennus vuodelta 1880 ja on sopivasti kummun päällä, jolloin sadevedet virtaavat talosta poispäin. Mitään salaojia ei ole ja talon oltua vuosia tyhjillään, olisivat vesi- ja routavauriot varmasti tehneet tuhoja. Onneksi silloin 1800-luvulla on osattu katsoa talonpaikat oikein,
ja toinen pelastus tässä on ollut, että katto on ollut ehjä.
Kuvissa on talon alakerran huoneita. Yläkerta on edelleen avoin vintti; yhtenäinen tila, jossa harjakorkeus 4 metriä.